Suomalaisen koulutuksen rakenne - tehtävä

- Peruskoulusta lähtiessä voit itse päättää lähdetkö lukioon vai ammattikouluun. Sen kesto on suurin piirtein 3 vuotta. Siitä voi valmistuttuaan lähteä opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.  Työkokemus on todella hyvä bonus, kun haetaan 2 asteelta korkeammalle kouluun.

Ammatillinen perustutkinto on ensinnäkin laajuudeltaan 120 opintoviikkoa ja kestää yhteensä 3 vuotta. Siihen sisältyy attoaineita mm. Matematiikkaa, enkkua, ruotsia, äidinkieltä ja ammattiaineita, vaihdellen aloittain. Siihen jokaisen jakson jälkeen kuuluu työssäoppi ja koulutusohjelma viimeisellä vuodella.

Lähihoitajaopiskelijana voit opiskella itsesi lähihoitajaksi ja jäädä siihen tai jatkaa ammattikorkeakouluun opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Tietenkin siitä voi jatkaa opiskelemaan korkeammalle. Lähihoitajalle kuuluu Hohu, katu, sahu, kutu yms. Näihin voi perehtyä viimeisellä 3 vuodella.

- Ammattiosaamisen näytössä sinä itse näytät mitä olet oppinut, sisäistänyt ja ymmärtänyt koulussa ja työssäopissa. Amos on sama asia kuin ammattiosaaminen ja tarkoitettu yleisesti nuorten puolella opiskeleville. Ammattiosaamisen näytöt pohjautuvat myös tutkintokohtaiseen, eli siihen mitä alaa opiskelet, näyttösuunnitelmaan. Se on laadittu valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan. Näyttötutkinto on tarkoitettu aikuispuolella opiskeleville opiskelijoille. Näyttötutkinnossa aikuisopiskelijat osoittavat ammattitaitonsa työelämässä riippumatta, onko osaamista tullut työkokemusten, opintojen tai jonkin muun toiminnan kautta. Kaikki ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa tällä tavalla.

- Ammattikoulutus on ammatillisista perustutkinnoista ja lisäkoulutuksena suoritettavista muodostuva ammatti-ja erikoisammattitutkinto. Siinä nuoret ja aikuiset voivat opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin, koska ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus on mahdollista työuran eri vaiheissa. Ammatillinen peruskoulutus on lisäkoulutuksen kanssa tutkintoon tähtäävää koulutusta. Aikaisempi osaaminen luetaan hyväksi myöhemmissä opinnoissa. Tutkintojärjestelmä sallii etenemisen paitsi yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sisällä, myös näiden välillä.

Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa, jossa periaatteena on asiakaslähtöisyys. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. Näyttötutkinnon suorittaja osallistuu usein valmistavaan koulutukseen, jonka avulla hankitaan tarvittavaa ammattitaitoa. Kaikkien ammatillisten perustutkintojen laajuus on 120 opintoviikkoa eli kolme vuotta. Näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittamiseen tarvittava aika on yleensä huomattavasti lyhyempi, koska aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ammatilliset perustutkinnot arvioidaan arviointiasteikolla 3 - 1 (3 kiitettävä, 2 hyvä ja 1 tyydyttävä). (26.5. opetushallitus)

Nämä asiat, sillä ne sisältävät hyvin tarpeellista tietoa, josta on hyötyä työpaikkaohjaajalle. Ne selittävät miksi jotkin asiat tapahtuvat juuri tietyllä tavalla ja mikä on nykyään standartit miten jotkin asiat tehdään.

- Lähihoitajalla on todella hyvät mahdollisuudet saada työtä. Hän voi mennä töihin sairaalaan, vanhainkotiin, päiväkotiin, kouluun jne. Ja molemmissa hän voi mennä yksityiselle tai yleiselle puolelle. Töitäkin silloin on monimuotoisia eli ainakaan työpaikoista ei ole pulaa. Lähihoitaja voi myös ammattikoulun jälkeen jatkaa ammattikorkeakouluun ja siitäkin korkeammalle. Vain taivas on rajana.